Leffa-arvostelu: The Screaming Skull

Voi kuinka iik kamaa...

Hyvin turhaa aamua/päivää/iltaa/yötä tässä DVD namilandiasta teille herkku nimeltä Screaming Skulss

Synopsista kehiin toivoo yleisö ja synopsiksen he myös saa:  Varakas uusi pariskunta on muuttanut taloon jota kummittelee vanhan rouvan haamu.

The Screaming Skull (1958)

The Screaming Bullshit

Ja eikuin lapio kouraan ja paskaa linkoamaan. Elokuva alkaa todella todella todella todella ja vielä kerran TODELLA paskalla alukemehustelulla joka menee kutakuinkin näin:  Tämä elokuva on niin pelottava että kaikille sen nähneille voi tapahtua mitä vain. Taustalla kuuluu paska “kauhumusa” ja arkku avautuu jonka sisällä lukee varattu teille. Paskoin melkein housuun naurusta ja taidan käyttää tätä tarjousta hyväkseni ja haudata itseni elävältä niin säästyn tältä kamalalta ripulisuihkulta.

Sitten tulee alkutekstit missä lampeen on kuivajäätä ja sieltä nostetaan narussa kallo tai sehän nousee sieltä itsekseen vähän niin kuin minun slämäri vierailee kohta päydällä.

Kuvanlaatu on itsessään ihan ok, mutta silti rakeista taattua viisikymmentälukua ja äänessä ei moittimista kaikesta saa selvää kuin pistää volaa vähän isommalle. Mitä kummaa näyttely ei ole niin kamalaa kuin voisi olla eli se ei ole sitä luetaan vuorosanat ekaa kertaa ennen kuin valahdetaan kameran eteen. Onkohan tämä sittenkään turhakekamaa, äh no onhan se eli jatketaan arvostelua!

Alkuteksteistä päästäänkin tutustumaan kauniin näköiseen taloon johon pariskunta loppujenlopuksi muuttaa kuitenkin meidän rouva vaistoaa jotain hämärää paskaa.  Ah,  no sehän oli tämä elokuva minkä hän vaistosi!

Muutenhan talon historiaa ei mitenkään selitetty ja kuin pariskunta halaa toisiaan niin olohuoneen oven ikkunassa näkyy mystinen hiippailija mikä on meidän apinafriikki puutarhuri, pariskunta ei huomaa häntä, ilmeisesti tiesivät että talossa asuu kehitysvammainen urpo.

Kuunneltua kolme minuuttia tylsää ja paskaa dialogia pääsemme tapaamaan paikallista pappia ja hänen vaimoketta kuin he piipahtavat katsastamaan uutta taloa. Olivatko he ystäviä vai kohteliaisuudesta piipahtamassa sitä faktaa meille ei sitten jaettu. Samalla meidän friikkitarhuri pylmähtää paikalle ja kaikki tervehtivät häntä.

Tässä näytetään pieni insertti missä mongoloidi puhuu taululle että aja heidät pois… siis katsojat vai pariskunnan?

Kuin tästä paskan tai siis pullantuoksuisesta tervehdyssaarnasta ei päästä eteenpäin niin leikkaaja katkaisi kuvan ja yhtäkkiä pappi ja mies puhuvat keskenään ulkona.  Pappi kysyi miten hänen vaimonsa voi koska hän menetti vanhempansa ilmeisesti traagisesti(sitä ei tulla kertomaan elokuvassa) vastasi tähän meidän mies haluan hänen ajattelevan vain iloisia ajatuksia että hän voi paremmin eli sieniä aamiaiseksi, piriä päivälliseksi ja pää täyteen viinaa päivän päätteeksi!

Kuin äskeinen kuvaus loppui kuin seinään pääsemme vaimokkeen ja papin rouvan kanssa kiertelemässä paikkoja ja samalla heille tuli selkeäksi että yksi rouva on kuollut kuin mursi päänsä tämän lammen muurattuun kehikkoon ja jostain syystä hänen pääkallo on haudattu siihen. Varmaan ohjaaja on ottanut kunnon iskun päähän kuin on syönyt sieniä.

Näin syntyi tämä elokuva...

Nyt sitten ensimmäiseen kauhukohtaukseen, tyypillistä rouva herää yksi yöllä ja kuulee pauketta, kyseessä oli vain avonainen ikkuna ja samalla mies tulee kysymään missä mennään. Ei huono kohtaus mutta täysin paska tunnelmanrakennus koska äänet ja kuvaus sai sen yhtä tunnelmalliseksi kuin tunkisit pääsi jätesäkkiin ja potkisit seinää.

Seuraavana aamuna mies lähtee pidemmälle ilmeisesti työmatkalle ja rouva jää yksin. Hyvästeltyään hän näkee friikin perkaamassa pensasta ja yrittää tutustua häneen tarkemmin häneen ja friikki vie rouvan ilmeisesti kuolleen äitinsä muistomerkille ja sanoo että kuulen hänen itkevän(varmaan kuuli minut) siihen rouva vastasi että eihän kuolleet itke ja mongoloidi ampaisi tiehensä jättäen rouvan töllöttämään tyhmänä muistomerkkiä.

Seuraavana yönä kuin rouva tulee sisään ja kaappi aukeaa ja siinä on pääkallo… ai se olikin kauhukohtaus. Rouva juoksi ylös ja heitti kallon ikkunasta alas, hienosti kallo vieri taaksepäin kelauksella siinä maassa kuin “liikkuisi” itsekseen. Sitten kyseinen kallo kömpi takaisin ovelle ja se näytettiin kameraa heiluttaen mahdollisemman halpamaisesti. Rouva avasi oven kallolla ja otti pari askelta taaksepäin ja kaatui ja kallo vieritettiin(kyllä, vieritettiin siinä näkyi käsi) hänen jalkoihin kuin se olisi itse liikkunut.

Kuin mies tuli pidemmältä matkalta kotiin ja herätti meidän daamin, puhui hän painajaisestaan yhtä tunteikkaasti kuin olisi lukenut länsiväylää, oh the horror! Miehen suoritus oli hyvä ja niin on sjuatana kamareramihenkin kuin kuvaa suoraa valoon niin että koko ruutu on VALKOINEN, hyvä idis, kirjoitan osan arvostelusta valkoisella valkoista taustaa vasten!!

Kuusi viljelee hevosen avulla häntiä keskelle aavikko hyvät ihmiset ja muistakaa pestä hampaanne aina päivisin ! Huuhkaja painaa varsinkin kuin se on vedessä viisi kiloa uneliaisuuden ilo makkarakeitaalla on orpokodin yleisystävä! Ja sitten elokuvaan…

Vaimo sanoi miehelleen että haluaa muuttaa pois koska luulee tulleensa hulluksi, et ole ainoa vaimoseni et ainoa.  Mies puhuu papille ja pappi kysyy miten meinaa auttaa häntä niin vastaa mies että hän tarvitsee rakkautta parantuakseen ja minä rakastan häntä paljon, parannan hänet rakkaudella. Selvä, en kysy enempää!

Sitten he epäilevät että meidän vajassa asuva mongoloidi jekuttaa heitä koko paskan kallo -shown kanssa, ottavat he friikin kiinni papin kanssa ja mongoloidi kieltää tehneensä mitään.

Jättäen asian siihen meidän mies ajatteli että jos me poltamme tämän taulun mikä muistuttaa sinua äidistään niin pääsemme tästä kamalasta kirouksesta irti, mies ei usko vaimoaan että paikassa kummittelee kallon.

Kuin he polttavat taulun kuuluu taustalta ilmeisesti kirkaisu ja allas kuplii, taisi olla ensimmäinen kirkaisu koko elokuvassa jonka nimi on Bored out of Skull, älä edes yritä ajatella.

Sitten hänen vaimonsa pyörtyy ja mies luulee että friikki tekee taas pilaa heidän kustannuksella, hän kävelee friikin luo ottaa hänet kiinni ja kysyy “teitkö sen!?” lyöden häntä kolme kertaa(eli näytetään sama kohta kolme kertaa putkeen,  hyvä idis!). mongolidi kieltää tehneensä mitään ja mies lähtee pois herättelemään tajutonta vaimoaan ja samalla mies näkee kallon ja hautaa sen siihen pihalla olevaan pikkulampeen.

Tylsän dialogin seasta sain selville että mies ei halua muuttaa pois ja ei halua vaimoaan pöpilään. Kuin olemme kahdloneet tylsän ja huonon dialogin jälkeen pääsemme eeppiseen viimeiseen veret seisauttavaan yöhön!

Kuin meidän rouva menee etsimään miestään puutarhavajasta niin vajassa on hienosti pukeutunut nainen joka kävelee rouvaa päin iloisen musiikin tahtiin, rouva pelästyy ja lähtee juoksemaan… mitä vittua!? Se olikin kummitus ja haamu jahtaa nyt rouvaa hyppien iloisesti samalla kuin rouva juoksee henkensä edestä. Musiikkikin on hyvin sopiva tähän tilanteeseen, ota kauhumusaa, ripaus komiikkaa, rentouttavaa klassista ja pistä tehosekoittimeen samalla kuin paskalla trikkikuvauksella lentävä haamu jahtaa takaa rouvaa.

Tämäkin elokuva on saanut Turhake sertifikaatin! Onnea!

Pääsee rouva taloon jossa mies on valmistelemassa hänelle kaulakiikkua(aika velmu) ja juoksee rouva suoraa hänen syliin mutta mies kuristaa hänet. Kuin rouva kaatuu mahan niin mies kuulee koputusta ovelta ja luulee sen olevan pastori, mutta oh noes se olikin pääkallo hatussa! Eikun se rätti! Eiku räsynukke vai olikohan kyseessä meidän hieno haamu mikä oli kiinnitetty naruilla seinään. Mies näyttää haamulle kenkää ja lähtee etsimään kalloa lammesta mutta ei löydä sitä ja juoksee sisälle ilmeisesti viimeistelemään vaimonsa.

Mutta se ei onnistukkaan niin helposti koska paska leijuva kitisevä efektikallo lentää metsässä! Mies vaihtaa suuntaa ja paska leijuva kitisevä efektikallo lentää metsässä. Tästä pelästyneenä mies vaihtaa suuntaa ja paska leijuva kitisevä efektikallo lentää metsässä! Vihdon pääsee hän autolleen ja paska leijuva kitisevä efektikallo lentää metsässä ja putoaa hänen pelkääjänpaikalle. Sitten kallo hyökkää mieheen kimppuun(hienosti painettu se kallo kaulaa vasten) tappelu päätyy altaaseen ja edelleen meidän mies survoo kalloa kaulaansa ja tapellessa lammessa hienosti munaa sen ottamalla irti kaulaltaan.

Loppujenlopuksi ukko kuolee ja tulee aamu jolloin pastori löytää naisen ja hän kysyy miksi ja kaikki kävelee pikku lammen luo jossa näkyy meidän mies ja samalla se alkaa kuplia sitten THE END ilmaantui ruutuun.

Hmm… mitäs tästä miettisin… tylsä, sekavahko ja PASKA elokuva. Kolme ja puoli turhaketta.

Arvosana:

T – T – T½                                                                     3½  / 10

Screaming Tube!

Tuubista löytää niin paljon paloja ja koko lefe että en jaksa erotella niitä. Jos nappaa tuubihaku niin painakaa tätä

Scraming IMDB.

Hihhei ja nyt uimaan! 

Hei! Olen teidän paskaleffasukelluksen kouluttaja.

Leffa-arvostelu: Destroy All Planets

Tässä teille elokuvan kansi, jos näette tämän niin kiertäkää kaukaa.

Tuuuuuuuuurrrhaaaaaaaaa iltaa! Ruudussani pyörähti viikonloppuna hirviöelokuva(siinä ”elokuvassa” esiintyi myös hirviöitä) nimeltä Destroy All Viewers. Varokaa tätä elokuvaa sillä se on vaarallisempi kuin syöpä.

Taisi kulmakarva nousta vähän siihen malliin että synopsis tekisi nannaa. Muukalaiset ovat hyökkäämässä maahan, mutta meidän Gamera puolustaa maata ja loppujenlopuksi hänet kaapataan ja lapsiposse onnistuu pelastamaan Gameran pahisten kynsistä. Tämä eeppinen tarina kulminotuu mahtavaan taisteluun.

Destroy All Planets (1968)

Jooo… mistähän sitä alottaisi tämän teidän kiduttamisen… aloitetaan vaikka KAMALAN PASKASTA KUVALAADUSTA ja äänimailmasta. Mukavan seepian oloinen kuva höystettynä tuhnuiseen ”scifi” musiikkiin saa vereni kiehumaan jo alkumetreillä.

Tosin mielummin katsoisin tätä kuvanlaatua ja kuuntelisin sitä ”musiikkia” kuin tätä elouvaa. Tämä eeppinen tarina alkaa näkymästä missä ilmeisesti kimalaisten hanureista koostuva rannekoru liitää avaruudessa vai oliko tuo nyt se muukalaisten alus. Olihan se sillä seuraavaksi näemme hyvin scifimäisen vilkkuvan häkkyrän joka puhuu tietokonemaisella äänellä samalla kuin katsomme kaleidoskooppikuvista muodostuvaa värimaisemaa, onpas tämä todella alien kamaa.

Varokaa!

Muukalaiset yrittävät hyökätä maahan mutta meidän Gamera tulee ja pelastaa maan väliaikaisesti tuhoamalla yhden heidän aluksistaan. Avaruudessahan on paljon liekkejä ja savuaakin mukavasti, olisi nyt edes vähän viitsineet panostaa ”laatuun”.

Kuin alus on tuhottu ja Gamera on tuhonnut osan myös sielustani kamalalla rääkynällään. Plopsahtaa meidän kamera maahan jossa on jonkinlainen partiokokous sukellusveneen ympärillä(joo että mitäs vittua?). He kokeilevat ilmeisesti uutta sukellusvenettään ja kaksi partiojohtajaa astuu sisälle ja pääsemme katsomaan kuin lelupaska uiskentelee lavuaarissa, hienosti filmi pyörii taustalla ja kuplat nousevat suoraan ylöspäin.

Tietenkin elokuvasa pitää olla jänniä scifihärpäkkeitä sillä partiourpoilla on ranneke kelloradiot joiden avulla he kommunikoivat. Kuin meidän urpopojat onnistuvat suostuttelemaan että he voisivat kokeilla meidän lelupaattia(älkää kysykö miksi mutta niin vain kävi) ja matkaavat he ammeen… siis merenpohjaan! Täällä merenpohjassa me tapaamme Gameran ja kaikki saavat orgasmeja ja ovat vain ihan onneissaan kuin meidän kilppari näyttää ruman pärstänsä, hello Gamera! Painus nyt jo helvettihin siitä!

Seuraavaksi näemme sen hirvittävän ulisija ufon ja toinen alus hyökkää maahan pohtien, että jos haluamme valloittaa mailman niin meidän on ensin hoidettava Gamera pois alta, joten he päästävät ilmoille kamalan efektivalon ja Gameran päälle tulee kupu jonka alle lapset jäivät myös, viimeisillä voimilla Gamera päästää kuitenkin lapset pois. Gamera kaapataan ja lapset pääsevät pinnalle mutta oh noes heidätkin kaapataan.

Ihania nämä lapsinäyttelijät ja sydäntä lämmittävät seikkailut.

Sitten… sitten… näytetään ilmeisesti budjettivajeesta johtuen jotain 30 minuttai vai oliko se nyt 45 minuttia KOLMESTA VANHASTA FILMISTÄ LOPPUTAISTELUT… yksi hyvistä ystävistäni sanoi että otan mielummin torkut kuin katson Gamera paskaleffaa, alan olla samalla kannalla. En voi sanoilla kuvailla sitä tylsyyden multihuipentumaa kuin he käyttivät mailman kamalinta tekosyytä/aasinsiltaa oikeutaaksen tämän uusintapaskan. He tutkivat Gameran menneisyyttä, ennen kuin mietitte yhtään enempää niin Gameran menneisyyden voitte itse käydä todistamassa lähimmässä ulkovessassa sillä se herättä edes jotain tunteita.

45 minuttia myöhemmin tylsyys ei päästä otteestaan sillä nyt nähdään hassuja kommelluksia ja tosi scifijuttuja kuin meidän äpärät sählää aluksessa. Hanurihuumoriakin viljellään ronskilla kädellä tässä teille yksi esimerkki. Kuin muukalaiset menivät johonkin teleporttiin ja katosi meni lapset heidän perään ja eivät päässeet mihinkään todeten *rumpufilli* ”miksi emme onnistuneet, no hei kaikki kiva on vaan varattu aikuisille” HJAK HJAK HJAK! Nyt esiriippu nousee ja yleisee ulvoo naurusta ja toivottavasti kuolee siihen sillä se on paljon armeliaanmpaa kuin tämän elokuvan loppuun katsominen.

Seuraavaksi valotetaan muukalaisten suunnitelmaa, he ovat nimittäin kiristäneet Gameraa että he tappavat nämä kidnapatut lapset jos et tee niinkuin käskemme. Gamera näemmä rakastaa lapsia ehkä hieman liiankin paljon, mene ja tiedä. Sitten he istuttavat Gameraan jonkin hallintalaitteen jotta he onnistuisivat suunnitelmissaan varmasti.

Samalla kuin maassa pohditaan miten he voivat puolustautua Gameraa vastaan niin meidän lapsikaksikko aloittaa tutkimusmatkan aluksen uumeniin.

Tutkimusmatka aluksessa!

Gamera hyökkää maahan ja tuhoaa pahvilaatikoita eikuin siis Tokiota. Kamera siirtyy johonkin suureen konferenssiin/hätäkokoukseen jossa otetaan yhteyttä meidän lapsiin sillä he ovat nyt maamme ainoa toivo.

Minun ainoa toivo tässävaiheessa on ottaa naru ja hypätä parvekkeelta sen jatkeeksi. Muukalaiset ovat huomanneet lapset ja vangitsevat heidät kamalalla efekti-iskulla, ei luoja. Nythän tästä jännä tulikin sillä Gamera tuhoaa lisää pahvilaatikoita ja lapset pelastautuvat säälittävästä ”vankilasta” mikä ei olisi pidellyt heitä alunperinkään, rotu joka hallitsee avaruusmatkailun ei pysty eliminoimaan kahta pikku natiaista vain he karkaavat ja tapaavat matkalla scifi teepannun millä ilmeisesti ruokitaan meidän mustekalaa. Mustekala on mies kämäsessä nelilonkeroisessa asussa heilumassa jonkun OIKEAN vankilan sisällä.

Kuin meidän puolustusvoimat luottavat äpäriin että he pelastavat Gameran tältä ilkeältä muukalaispaskalta niin pelastavathan he Gameran meidän kaikkien iloksi ja millä tavalla vielä ai että! Kuin he näkivät että muukalaiset laittoivat kaksi vilkkuvaa pötköä johonkin vilkkuvan pötkön mentävään aukkoon yksinkertaisesti kakarat vain kumosivat tämän vaihtamalla pötköjen paikan. EI NYT HAJOAA PÄÄÄÄÄÄ! Hienoa että lapset mursivat edistyneen rodun mahtavan laitteen kuin leikkisi Leegoilla… hetki pieni hakkaan päätä seinään tässä pari minuuttia.

Nyt Gamera on päässyt vapaaksi heidän invalidisäteestä ja tietenkin hän tuhoaa aluksen paitsi että meidän harmaa vibraattori pääsi pakoon ja suurenee kamalalla trikkikuvauksella höystettynä tarpeeksi kookkaaksi että hänestä olisi vastusta meidän Gameralle.

Hei, olen mukana tässä mahtavassa elokuvassa.

Taistelussa molemmat hirviöt ottavat ja antavat turpaan, tässä samalla miettin että miten voisin päättää päiväni? Juoksemalla autotielle, hukuttautumalla lähellä sijaitsevaan järveen, kuorimalla vai palelluttamalla itseni. Valitsen sen kivuliaimman tavan, katson elokuvan loppuun.

Loppujenlopuksi Gamera tappaa vibraattorin ja kaikilla on kivaa! Niin on, sillä nyt on niin hauskaa että taidan varata itselleni juurihoidon ja kokosuolikuvauksen samaan aikaan!

Arvosana vai… pitääkö tälle antaa siis arvosana? Puolitoista turhaketta.

Arvosana:

T – ½ 1½ / 10

Destroy All Youtubes!

Jotain paskaa tästä elokuvasta

Tämän ”elokuvan” traileri

Destroy all IMDB!

Jälkitunnelmat pähkinänkuoressa.

Leffa-arvostelu: War of the Robots

Hyvää turhaa vuotta ! Turhuus piinaa teitä uudella iloisella ilmeellä myös 2010!

Nyt DVD namina katsoimme hyvän ystäväpiirin kanssa elokuvan nimeltä Star Odyssey… hetki… War of the Robots. Arvostelussa tulette huomaamaan miksi nämä kaksi hyvää elokuvaa on helppo sekoittaa.

War of the Robots (1987)

Star of the Robots... eikun War of the Odyssey

Scifisynopsis kehiin *zäp*: Muukalaiset ovat hyökänneet maahan saadakseen apua omiin ongelmiinsa ja he ovat kidnapanneet meiltä kaksi huippu geenitutkijaa. Tästä alkaa eeppinen tarina missä ratkaistaan kahden sivilisaation kohtalo.

Mikäs täällä haisee? No paskahan tietenkin! Elokuva alkaa hirvittävillä still- ja zoom kuvasarjalla missä mukana kyysää tukeva-annos pilipalimusiikkia. 

Elokuva alkaa samantyyppisesti kuin War of the Robots vai oliko se Star Odyssey… odotas kuin katson levyn kotelosta, War of the Robotshan se olikin! Olemme jossain ihmeellisessä valosirkuksessa joka on täynnä hermoja raastavaa pilipalipiipitystä. Kierrätyskeskus on ollut kovassa käytössä, aivan sama perhanan paikka, puvustus ja näytelijät kuin f’n Pain Odysseyssä!

Noh noh, eteenpäin vain eikä takerruta pikkuasioihin. Jänskä juoni etenee huimaa vauhtia sillä miedän valkopukuiset moppipäät saapuvat terrorisoimaan ihmisiä fönkkareilla(föönin ja fikkarin sekoitus, älä kysy!) näistä mahtavista lelupyssyistä kuuluu samanlainen ääni kuin joku pieraisisi veden alla ja samalla äijä kaatuu kumoon heti. Varmaankin elokuvan mahtava 3€ budjetti tappoi näyttelijät.

Päivän epistola: kuin paikka on mahtava betonibunkkeri niin miksi siinä on puuovi!?

Fönkkariterminaattorit saartavat meidän geenitutkijat vai mitkä ne nyt oli ja tainnuttavat heidät homouden sateenkaarisäteellä. Minä itse kyllä tyrmisyin kanssa nimittäin näyttelytyö on ihan hirveää! Seuraavaksi nähdään piipittävä väridiafilminpätkä ja älkää kysykö miksi.

Nyt vuorossa scifilentelyä avaruudessa ILMAN MITÄÄN PÄÄMÄÄRÄÄ JA VAIMENTAKAA PLIIS TUO KAMALA PIIPITYS! Seuraavaksi jännä avaruustaistelu jossa ihmiset hienosti hytkyttää tuolia ja tietokone laskee yhdestä kymmeneen ja komentaja antaa luvan ampua vihulaisufoa. Ampuisikohan ne minutkin? Ruudussa näkyy pari viivaa ja valonväläys + *tsiuu* efekti ja ufo katoaa, aika perseestä eikö totta…

Jotta he saisivat tiedon mihin fönkkarit ovat vieneet meidän ”geeniteknikot” niin heidän on roikuttava narussa pilkkutaustaa vasten eikun höpsis, mennä avaruuskävelylle ja noutaa sieltä joku osa johonkin mistä saa kivaa tietoa ököistä. Upea kohta kerrassaan ihan tippa tulee linssiin.

Kuin meidän sankari on noukkassut pahvilaatikosta irti sirun niin voivat he jatkaa matkaa pienen asteroidin päälle jossa on maankaltainen ilmakehä. Mitä viddua!? Miten asteroidiss…. antaa olla sillä nyt he ova laskeutuneet hienosti sen pinnalle ja tutkivat löytämäänsä luolaa. Luolan sisällä hidän kimppuun hyökkää pottapäiden kerho ja tutkimusmatkaajat taltutetaan.

Heidän johtaja eli ilmeisesti keltatautia sairastava ihminen astuu esiin ja kyselee mistä olette tulleet ja mitä teette täällä ja ennekuin he onnistuvat mestaamaan yhden tutkimusmatkaajist lateksipuvussa niin tulee elokuvahistorian yksi suurhetkistä nimittän RANNEKEPORNOA! Kaverit sätkivät maassa noin minuutin, joo me ymmärretiin kyllä mistä on kyse, loppettakaa jo!

Meidän fönkkaristarat saapuvat ja yrittävät eliminoida tutkimusmatkaajat ja pottapäät, se ei onnistu helposti nimittäin he pistävät vastarintaa kuin fönkkarit eivät sitä odota. Tappelukohtaus onkin sitten ihan naurettatavaa kamaa, moppipäät juoksevat ympyrää ja nurkan takaa ammutaan ja moppipää kuolee. Tätä jatkuu noin viisi minuuttia ja ne perseestä revityt moppipäät eivät edes tappele vastaan vaan juoksee suoraa surman suuhun! AAAAAAARGH!!

XXX

K18 materiaa saamme nautiskella lisää rannekepornon nimissä sillä tuskallisesti avaamme joka perhanan rannekeen ja näytetään se oikein läheltä, ihan kivaahan tämä on… TAI VITUN TYLSÄÄ!

Sitten heidän keltatautinen johtaja puhuu meidän tutkimusmatkan johtajalle ja he puhuvat kuin tuntisi toisensa, sillä meidän komentaja tunnisti herra muukalaisen, ihan sama sillä en edes vaivaudu ruotimaan tätä hanurista temmastua dialoginpätkää. Kuitenkin meille tarjoillaan namia mahan täydeltä sillä yksi heistä paljastaa silmänsa ja selittää paskaa ”rodun” olosuhteista ja blaablaablaa varmaan joutuneet ottamaan lainaa kuin ovat tehneet näin hienot muovailuvahasilmät. Loppujenlopuksi meidän mutumies liittyy porukkaan ja ilmeisesti haluaa kostaa fönkkareille!

Pääsemme tämän kaiken jälkeen vihdoin alukseen ja matkaamme ilmeisesti toiselle planeetalle mihin on meidän tiedemiehet kaapattu, näyttää muuten yllättävän keski eurooppalaiselta nämä rauniot. Saavuttua lopulta paikalle näkevät he piipityskoneen jossa vilkkuu valot ja paikalle on meidän ilmeisesti geeniteknikko leikkimässä pahista. Kaapataan heidät ja heidät viedään tapaamaan paikan keisarinnaa. Mutta mitä? Oliko tuossa äsken semi-hieno kohtaus, taisi olla ja nyt vedän raksin seinään sillä tässä elokuvassa oli minuutin verran jopa elokuvaa!

Vähemmän yllättäen keisarinna oli meidän toinen geeniteknikko ja he palaavat tietokonehuoneeseen ja mediän blondi Hasselhoff yrittää kommunikoida meidän kanssa, taisi olla englantia vai oliko? En tiedä.

Noh tulee eihän meidän sankareita pidätä mikään vain he rupeavat telomaan meidän fönkkareita ja pääsevät pakoon ja vie geeniteknikot alukseensa kuin keisarinna tainnutti toisen pahiksista kuin he suutelevat…en…mit….ääää….APUA! Näen vieläkin painajaisia tästä suutelukohtauksesta, se oli nimittäin yhtä hieno kohta kuin kaksi monnia olisi lennätetty yhteen katapultilla laukaistuna. Eeppinen skifimylly alkakoon, matkalla tavataan näkymättömiä antimateriasta tehtyjä seiniä(joita ei haluttu näyttää liian pienen budjetin takia). Matkan varrella nähdään eeppistä munailua nimittäin sädepyssyjen äänitehosteet ovat jääneet pois ja antimateriaseinä höyrysti yhden kaverin mutta pari heeboa vain kaatui seinän läpi kuin räsynuket.

Eeppisyys kulminoituu valomiekkataisteluun(HUOH) eli kyseessä on fosforipäällysteiset hanurista temmotut miekat, kyllä, ne samat mitkä oli Star Odysseyssä. Kuin meidän keltatautimies huotaisi yhtä fönkkaria mahaan niin halkesi tämä kahtia ja samalla kaikki näki että he olivatkin androideja… joo. Miten meidän fönkkarit oli alussa niin määrätietoisia ja onnistui tekemään jotain ja nyt imee hevon kullia? En edes itse viitsi ajatella asiaa enään.

Tässä sijaisnäyttelijä moppipäille.

Avaruusalukseen päästyä näemme sen saman pilipali värishown ja olemmen ilmeisesti ohjaamossa ja varatietokoneen pääjärjestelmässä on vikaa, siitä huolimatta he onnistuneesti pääsevät perille emoalukseen ja tietkonevika unohdetaan sen siliän tien. Tässä välillä oli muuten mihinkään liittymätln kohtaus jossa ammuttiin ufo kappaleiksi.

Ei ei ei ei! Elokuvan loppukohtaus-sarja alkakoon. Ylipitkä paskalla draamalla höystetty tappelukohtaus tuntui ikuisuudelta ja meidän pahis keisarinna kuka petti ryhmän pääsi pakoon ufoonsa ja hyökkää täydellä voimalla nyt meidän ihmisten alukseen.

Taistelu koostuu kamalista pikseliruuduista, säteistä ja paskasta dialogista jota venytetään kuin älkävuotta. Pistäkää merkille muuten miten hienosti kuvalotolla kierrätettiin kuvia meidän ”taistelualusten” ohjaamon taustalle.Kuin pahis kuolee, elokuva loppuu kuin seinään.

Noin, elokuva loppuu ja huomasin että olin tuhlannut noin tunti neljäkymmentä minuuttia PASKAAN ja haluaisin kovasti mennä happokylpyyn tai kömpimään junaradalle.

Jos en olisi katsonut tätä ystävieni kanssa olisin kuollut aitoon surkeuteen, mutta elokuva jaksoi viihdyttää jonkin aikaa kuitenkin se oli luokatonta tuubaa joten anna lefelle kolme ja puoli tuhaketta.

Tässä kolme vinkkiä miten selviytyä tastä elokuvasta hengissä.

1. Älä katso sitä
2. Polta levy
3. Puhdista kätesi kuin olet koskenut tähän saataiseen kappaleeseen.

 

Arovsana:

T – T – T½ 3½ / 10

Kyllä, nyt tuntuu siltä kuin olisi tuupattu kolmemetrisellä tangolla hanuriin.

War of the Tube!

ShitCreekin oma Tubekanava!? Katso vaikka itse tästä!

IMDB wars.

Levyarvostelu: Augury – Fragmentary Evidence

Noniin nyt lätsähtää kunnollinen korvakarkki Kanadan mailta nimittäin Augury on seuraavaksi hellimässä teidän tärykalvoja musiikillan eli levyarviota pukkaa!

Augury – Fragmentary Evidence

Levynkansi: Augury - Fragmentary Evidence

Teknisen mätön mailmassa on hieno raja milloin musiikista tulee itsetarkoituksellista kikkailua todellisen omistautumisen sijaan. Augury on saavuttanut sen rajan paremman puolen, upeaa kamaa niin että nousee karvat pystyyn.

Aloitetaan vaikka levyn laulu/lyyrisestä puolesta, vokaalit ovat hyvinkin perus räkäistä örinää, mutta sopii kyseiseen tyyliin kuin nyrkki silmään, kuitenkin voisi toivoa vaihtelua lauluun, tosin siinä astuu kehiin levyllä olevat vierailevat tähdet. Täytyy antaa propsit Sovereigns Unknown laulusuorituksesta.

Mitä lyriikkaan tulee niin kyseessä on runollisen jopa eeppiseen kerrontaan nojaavaa omituisen yhteiskuntakriittistäkin tekstiä. Vaatii pariin otteesen lukemisen ja kuuntelun että aukeaa lyyrinen mailma, ei parasta mihin olen törmännyt mutta ainakin ei putoa yleiseen angstisuuden tai turhuuden sudenkuoppaan.

Kuin laulusta ja lyriikasta ollaan päästy eteenpäin voimme ruotia kitaran, basson ja rumpujen tasapainoa.

Levy itsessään on miksattu hyvin mutta mikä kerää minulta todella paljon pisteitä on levyn basso-osuudet, Forest repii kaiken irti pahaa-aavistamattomasta bassokitarastaan niin että hirvittää. Kurkatkaapa vaikka kappaleita Simian Cattle, Sovereigns Unknown tai Aetheral. Yksi parhaimmista bassosuorituksista metalligenressä jopa, voisi varovasti jopa viitata pieneen bassovetoisuuteen.

Mutta ei parane unohtaa mureita kitarariffejä jotka kutittelevat tärykalvoja söpösti sillä monotonisuus ja tylsyys on niistä kaukana. Hyvinä esimerkkeinä ovat Brimstone Landcapes ja Skyless. Vaikka kitaraa saa vähän kaivella levyltä niin se löytyy hyvin edustettuna kyllä eli elkää peljätkö.

Rummut sitten Antonion johdolla ovat kirurgin tarkkoja ja virheettömiä, useimmat ihmiset dissaavat rumpuja tai ei saa niistä irti mitään kuin se kuulostaa ”äänivallilta” yleensä railakas blastaus voikin kuulostaa siltä. Haastankin teidät kuuntelmaan rumpuraitoja tarkemmin niin voitte huomata että siitä tulee turpiin ja kovaa sillä ihanalla tavalla.

Kappaleet seuraavat jonkinlaista runonkerronnalista teemaa ja Aetheralin ensimmäisestä pamauksesta lähtien levy pitää kuulijansa otteessaan, Simian Cattle hiipii jo kaiuttimista ulos ennekuin huomaat mitään. Levy kannattaa kuunnella koknaisuutena enemmänkuin yhtenä yksittäisinä kappaleina avautuu meinaan paremmin kuulijaparalle. Jokaisella soittimella on oma selkeä rooli mikä ei välttämättä ole itsestäänselvyys.

Kappaleiden yksittäinen arviointi ei oikein anna levystä kuvaa mutta voin parikin kohtaa teille valoittaa mitkä jättivät korviin isot jäljet.

Simian Cattlen basso-osuus ja voi luoja sitä fretless namiselua mitä Forest luo näppärillä sormillaan en ole kuullut yhtä sulavan herkullista riffittelyä jossa kitara ja basso on miksattu täydellisesti yhteen.

Sovereigns Unknown alku mikä lähtee rummuilla ja tremololla vain vähän ajan päästä puhkeaa tekniseen nirvanaan jonka laulutyyli lisää eeppisyyttä siinämäärin että ihoni menee kananlihalle.

Brimstone Landcapes on oudompi kappale akustisella kitaraherkuttelulla pikkuhiljaa liukuu herkullisen mätön saralle kunnes täysin yllättäen kuuloelimiin lätsähtää uneXpectin Leïlindel ooperallisella viserryksellä piristämään kappaletta ja taustalla erittäin räkäinen laulu luo hyvin mielenkiintoisen kontrastin. Osuus loppuu nopeasti ehkä liiankin ja seuraavaksi kolahtaakin leka naamaan ja kappale loppuu tyrmistyttävään blastattuun riffittelyloppuun.

Siinä mietteitä ja huonoksi puoleksi voi levylle sanoa että se ei sovellu taustamusiikiksi ollenkaan tai kuuntelempa tässä vain yhden kappaleen tai jos teknisyys ei vedä ei levy sovellu todennäköisesti sinulle ollenkaan. Muuten kannattaa vilkaista.

Arvosanaksi annan yhdeksän turhaketta!

Arvosana:

T – T – T – T – T – T – T – T – T                                     9 / 10

Kappaleet joita suosittelen on:

Simian Cattle

Sovereigns Unknown

Brimstone Landcapes

Skyless

Yhtyeen Myspace

Leffa-arvostelu: Enter the Ninja

Pornoviikset + ninja = Instant Win!

Kyllähän nyt on sen aika! Turhuus nousee huippuunsa kuin pimeydestä hiipien lävähtää tiskiin ninja eli kaikki turhuuden nälkäiset saavat makiata mahantäydeltä!

Näimme tämän elokuvan kuin se tuli telkkarista jokunen vuosi sitten, se oli niin eeppisen pas..laadukas joten halusimme nähdä sen uudestaan. Nyt olemme löytäneet sen kaupan alehyllyiltä ja voimme nauttia tästä elokuvasta uudelleen!

Elokuva-arvostelussa on vuorossa mahtava ninja elokuva joka kantaa nimeä Enter the Ninja. Seuraavaksi tarjoan teille arvostelun tästä namipalasta, istahdimme kaveripiirin kanssa ahmimaan tätä kasaa ja hyväähän se oli.

Enter the Ninja (1981)

Kuin ninja yössä niin yhtä huomaamattomasti synopsis hiipii ruutuun. Meidän ninja on valmistunut ninjakoulusta ja menee tapaamaan ystäväänsä Filippiineille mutta kaikki ei ole sielä normaalisti.

Elokuva alkaa ilmeisesti Japanissa keskellä ei mitään sijaitsevassa ninjakoulussa jossa meidän päätähti Franco Nero on takaa-ajettu ja pinteessä. Kuin sula vaha hän silpoo vastustajia todella notkeilla ja huomaamattomilla liikkeillä lentäen viidakon läpi ilman mitään päämäärää.Vautsi vau.

Ennenkuin edetään niin kuvanlaadussa ja äänissä ei itsessään ole mitään vikaa mutta äänitehosteissa on kyllä PALJONKIN vikaa. Kuin nuoli lentää kuuluu laadukas *suih*, hetotähti lentä *suih*, miekka viuhahtaa *suih*, bussi törmää puuhun *suih*, valas ui vedessä *suih* ja minun sukkalaatikko aukeaa *suih*. Tämä ctrl c + v äänitehoste raatelee korviani ja kutkuttavat nauruhermoja niin paljon että aamiainen meinasi vierailla pöydällä.

Noh noh palataanpas takaisin tähän jännään takaa-ajo/äksön kohtaukseen… huomataan että ninjoilla on esikoulustakin tuttu väritysteema johon voi osallistua valitsemalla ninja-asun ja värjätä sen haluamallaan värillä, päivän värit olivat valkoinen, musta ja punainen. Väripelleilyt sikseen ja takaisin meidän valkopukuiseen sankarin kyytiin. Kuin väijyviä ninjoja on tapettu puissa ja pensaissa niin että *suih* kuuluu niin tapaamme meidän pääjehun eli mustan ninjan joka naurettavasti ottaa kiinni heitetyt nuolet ilmasta EIKUIN nappaa nuolet jotka meidän Cole juuri ampui.

Meidän sensei Risellan koulun nouruusaikojen kuva.

“Juoni” etenee kuin seuraamme mustapääninjan jahtaavan Colea minkä pornoviikset pullottavat hienosti maskin läpi. Kuin he ovat päässeet pieneen vesiputoukseen, hyppää Cole alas ja mustapää seuraa häntä. Vihdoin tilanteeseen tulee selkyttä tai mahdollinen orastava juoni(?)olemme ninjojen tukikohdassa jossa on monta punaista ninjaa partioimassa, Cole soluttautuu ninjojen tukikohtaan ja tekee hyökkäyksen kämäsillä papaateilla josta tulee paljon savua. Tämä osoittautuu tehokkaaksi tavaksi sillä meidän ninjasoturit menevät näistä papaateista ihan sekaisin vaikka ne eivät olleet edes niiden lähettyvillä kuin ne räjähtivät.

Kuin ninjat on hoidettu törmää meidän sankari paikan senseihin jonka pään hän hienosti katkaisee, komea nukke muuten. Sen jälkeen hän menee ja polvistuu tatamille meditoimaan ja tekemään kämäsiä käsimerkkejä ilmeisesti julistamaan voittoaan. Riisipaperin takana hiipii kuitenkin ninjoja ja he piirittävät sankarin, mutta polvistuukin yht’äkkiä ja huoneeseen kävelee sensei Risella joka kantaa nukkensa päätä, tilanne olikin hänen ”loppukoe” tai ”initaatio-riitti”. Tässä kuulemme elokuvan ensimmäiset sanat.

Tämän jälkeen päästään *suih* nopeasti yhteiseen ruokapöytään juhlistamaan tilannetta sakeshottejen terästämänä. Silmäkulmassa pilkistää jokin… se on mailman parasta dialogia! Tässä esittelen teille elokuvahistorian yhdestä surkeimmista dialogipätkistä ja  sanon tämän vaikka olen nähnyt monta ”laatu” elokuvaa. Tilanne ruokapöydässä eskaloituu niin, että Risella toivottaa tervettulleeksi meidän Colen ja mustapääninja ei hyväksy tätä vain protestoi sanomalla hän ei ole ninja! Mestari vastaa siihen että hän on ninja! Sitten Cole antaa luvan mustapäälle puhua suunsa puhtaaksi ja siitäkös meidän mustapää ja Risella intoituu inttämään pariin otteeseen hän on, hän ei ole ninja!

Mitäs tästäkin pitäisi ajatella? Onko meidän lastentarhassa tuleva käsikirjoittajamestari syntynyt sillä näin mahtavaan dialogiin harvoin törmää!

Noh herra Cole lähtee tästä Filippiineille mutta älkää kysykö miksi, ilmeisesti tapaamaan hänen ystävää pitkästä aikaa. Fail mittari värähtää kuin hän hyppää kaverinsa kartanon muurin yli ja ystävän vaimo tapaa hänen haulikon kanssa. Kuin hän tulee uhkaamaan meidän sankaria ottaa hän haulikon pois häneltä sulavan ninjamaisin liikkein ja ystävä tulee pelastamaan tilanteen kutsumalla heidät sisään. Sisällä pääsemme vaihtamaan kuulumisia ja en meinaa saada elokuvasta mitään selvään koska hänen ystävänsä YLINÄYTTELY tukkii kaikki aistini.

Seuraavanan aamuna lähdemme ulos ”kaupungille” joka on oikeasti kolme kojua ja baari keskellä perskylän valtaväylää. Ensimmäisenä hän törmää kapteeni koukkuun joka on pieni rehevä koukkukäsi eli alueen pahamaineinen koronkiskuri/rikospomo. Hän tervehtii päähenkilöa ja jatkaa matkaansa läheiseen kauppaan, nyt pääsemme tutustumaan mahtavaan hahmoon nimeltä Dollars kuin hän myy meidän Colelle pornokuvia ja toisella puolella liiviänsä krusifiksejä, okei selvä just joo mitä vittua? Mitään hän ei kauppiaalta osta mutta näkee tilanteen missä kapteeni koukku pieksee kauppiaan koska hän ei ole maksanut suojelurahojaan urpokoukulle. Meidän sankari meinaa pistää koukun ojennukseen mutta dollari-setä estää hänen aikeensa.

Jatketaan matkaa mestoille missä turhan draaman hevonen kohtaa paskan äksönin hevosen. Tuloksena on nauretaan kippurassa tasoa oleva ”taistelu” kohtaus. Meidän akka sinkoaa autosta pelastamaan jotain ukkoa kuin hänet on sidottu paaluun ja meidän Cole lähtee pelastamaan turhaa-akkaa kuin itse hankki itsensä pulaan. Cole teloo nopeasti pari tyyppiä ja sitten se tapahtuu, ääniefektit pääsee loistamaan… tämä on niin eeppistä että kyynel meinaa tulla… oikei tilanne on tämä: meidän sankari ottaa puukkomiehesta takaapäin otteen ja ilmeisesti ravistaa hänen kättään samalla taustalla kuuluu tukkeutunutta ketsuppipullon kidutusta muistuttava ääni *ruits* *ruits* *ruits*. Tällä yritettin ilmeisesti imitoida luitten murtumista. Can somebody shoot me? Please?

Tappelu jatkuu ja loppuu suhteellisen nopeasti kuin Cole viiltää pahiksen kurkun auki murtuneella tuolinjalalla ja heittää toisen puujalan rosmon mahaan kiinni ilmeisesti samalla tappaen rosmon… siis… mitä…. EIEIIEIEIEIEIEIEIIE. Tästä meidän turha draamalisäys kiittää kaksikkoa ja ketään ei oikeasti kiinnosta.

Kuin tilanne on ohi keskustelevat he yht’äkkiä jostain ihme työllistämisestä että heidän pitäisi palkata porukka tilalle töihin. Menevät he kämäseen lähibaariin kysymään porukalta haluaako kukaan töihin mutta kaikki liukenee kuin Kapteeni Koukku saapuu paikalle ”tarjoamaan” turvapalveluitaan. Nasevasti meidän sankari kieltäytyy ja pahikset käyvät hänen kimppuun, taas vallan sulavilla liikkeillä stunttimies siis meidän sankari teilaa kaikki ja iskee Kapteenin koukun baarin tolppaan samalla heittäen hanurista temmattun one-linerin.

Tässä Cole, meidän sankari.

Tästä nöyryytettynä meidän Koukku lähtee itkemään pääpahikselle joka on kuinkas ollakaan hyvin stereotyyppinen itseään täynnä oleva johtaja. Kapteeni selittää tilanteen ja saa värvättyä porukkaa meidän pornoviiksininjan eliminoimiseen. Täytynee mainita että pahiksen brittipalvelija omasi murenan verran näyttelemisen taitoa, pointsit hänelle. Meidän pahisjohtaja osoittaa outoa mielenkiintoa Colen ystävän maatilaan, en tiedä miksi, tosin selviää sekin tässä ”elokuvan” aikana.

Sitten pästään pahisporuukan rekrytointiin missä valitaan hyökkäysryhmä seuraavaan tehtävään. Paikalla on roskasakkia rivissä joista he valitsevat yhden ja häneltä pyydetään teilaamaan meidän Kapteeni Koukku. Menee hän koukun luokse ja sanoo polvistu niin tapan sinut, nappaa kapteeni koukulla meidän lady-boytä palleista ja rekrytointi päättyy siihen. Jep jep taas todella hyvää käsikirjoitusta ja tapahtumanluontia.

Seuraavaksi ollaankin jossain hevospoolo tapahtumassa jota  Cole ja hänen kaveri innolla seuraa. Kuin eksyin tarkemmin katsomaan hänen kaveriaan, hieroi hän sisäreittään ja tuijotti hevosia…selvä… hyvään seuraan olemme siis eksyneet. Tässä tulee meidän sankarille ensimmäinen flashback ja perseestä revitty sellainen, kuin meidän ylinäyttelijä oli sodassa afrikassa palmujen keskellä niin urpokaveri pelastaa hänet. Joo nyt on kyllä hahmo niin syvällinen että Oscar kolahtaa tälle elokuvalle heti. *Ding* noin.

Sitten olemme keskellä jonkilaista ratsastusrinkiä johon meidän Kapteeni Koukun posse ajaa autoilla ja rupeaa sabotoimaan paikkoja, mutta Cole ja turha-akka olivat ratsastamassa ja kuin he tulevat paikalle on SNAFU vastassa. Mutta hanurikoreokrafialla höysetty mylly päättyy todella kamallaan koomiseen tapahtumaan kuin kapteeni koukun posse ja kapteeni oli saanut turpaan, repi Cole hänen koukun irti ja heitti sen takaisin Kapteenille lausahtaen ”hei sulta unohtu jotain” ja taustalla on mailman kämäsin *wa-waaaa* komiikkaefekti. Miksi? Miksi? Miksi? Hetki, en kuule mitään olen tullut kuuroksi, apua!

Kuin meidän sankari ja turha ryhmä miettii miksi pahisheebo on heistä niin kiinnostunut päättävät he soluttautua heidän ryhmään. Seuraavaksi he sopivat valetapaamisen pahisten kanssa ja he värväävät he Dollarsin mukaan, miksi!? Kuin soluttautuminen onnistuu ja he pääsevät kyseiseen tukikohtaan missä on vähintään viitisentoista aseistautunutta miestä niin tietenkin he onnistuvat tässä. Näemme hienon tilanteen missä Colen ystävä tekee polvipotkun päähän joka menee hutin noin 20cm. Laatu on meille pääasia *suih**suih*.

Kuin meidän viiksininja on teilannut tarpeeksi monta vartijaa(jotka ovat muuten varustautunut rynnäkkökiväärein) niin kiipeää Dollars asemiin jossa hän hämää kaikki muut kaverit pudottamaan aseensa vaikka paikalla oli noin kymmenen aseistautunutta pahisvartijaa. Samalla kuin tämä tapahtuu niin meidän Cole tulee paikalle rynkkyjen kera ja pudottaa ne maahan pahiksen nenäneteen sanoen ”nämä kuuluvat varmaankin teille”. Tämän jälkeen kamala ryhmätappelukohtaus alkakoon, sähläystä ja kamalaa koreografiaa. Pelastaa hän ystävänsä pälkähästä ja menevät nuolemaan haavoja samalla suunnitellen vastaiskua.

Samalla meidän pahis haluaa itselleen ninjan ja ylläriylläri, värvää hän sensei Risellan repertuaarista mustapääurpon. Kuin olemme päässeet tästäkin ylläristä eteenpäin niin meidän urpoposse soluttautuu hyvin vartioituun taloon mailman paskimmalla huijauksella, nimittäin Dollars menee myymään pornokuviaan vartijoille ja he kiinnostuvat heti sitten Cole kolkkaa heidät samalla he vaihtavat pukunsa vartijoiden pukuun.

Kuin he ovat päässeet yläkertaan ja näkevät pahiksen toimiston tulee yksi elokuvahistorian huonoimmista juonenkäänteistä. Dollars näkee jonkun nauhan lojumassa pöydällä ja sanoo että tässä on pornovideo jota ei ole vielä varmaan nähnyt, mitä he tekevät? No pistävät sen projektoriin tietenkin ja tapittaa filmiä! Sielä ei ollutkaan p0rn0a vain video meidän mustapääninjasta joka venyttelee ”I am so evil” lihastaan tappamalla turhan nutipään. Sitten *rumpufilli* Cole tunnistaa hänet, opiskelin ninjaksi hänen kanssa Risellan ninjaopistossa! ÖööööÖöÖÖöÖööööö uuu uiiii iiiik! Samalla selitetään miksi he olivat kiinnostunut tilastaa ja vastaus on siksi että sen alla on paljon öljyä, joo….

Nyt kuin olemme päässeet tästä jänskättävästä ylläristä ja siirtyy kamera meidän kamalan kaksikon parisuhdeterapia hetkeen jolloin mustapää hyökyy paikalle huijaten akan ulos jotta saisi käsiinsä meidän ylinäyttelijän. Kuin pahismustapää saa sidottua akan puuhun tekee hän hirvittävän ilekän kikatuksen joka on vain oikeasti säälittävän ylinäytelty. Samalla kuin hän on nujertanut myös meidän ylinäyttelijän viiltämällä kurkun auki katoaa mustapää akan kanssa.

Oh noes nyt jännättää niin paljon että tulee melkein kakit housuun. Kuin  Cole palaa paikalle hän näkee ystävänsä lillumassa uima-altaassa ja hän näkee perseestä revityn flashbackin ei mistään, tihrustaa hän väkisin kyyneleitä. Nyt tämä on henkilökohtaista! Niin on täälläkin päin, kuka ikinä tämän paskaläjän on ohjannut haluaisin kovastikkin koputella hänen päätään vasaralla.

Cool!

Meidän sankari muuttuu Tiimari-ninjaksi kuin hän lähtee metsästämään pahiksia toimistolta minne he soluttautuivat tapaa hän sielä pari vartijaa Cole hoitelee nopeasti ja heittää yhden heistä uima-altaaseen. Aika verettömiä nämä kaverit ovat kuin ei tipan tippaa verta altaaseen ole liuennut.

Suotuttelee miedän Jeeves Colen paikalle missä suuri loppukohtus alkakoon. Pääsee Cole pakoon ja teloo kaikki ninjat niin että vain *suih**suih*  kuuluu. Kuin hän ampuu yhtä pahista nuolella  koppaa hän nuolen hienosti ja putoaa maahaan mutta ilmalennon aikana nostaa kättään niin että nuoli selkeästi näyttää olevan hänen kädessä.

Cole teilaa vielä kaksi vartijaa jolla on aseet mutta jostain kumman syystä he eivät ei ammu Colea vaan antaa hänen tappaa heidät heittämällä kaksi saita aseukkojen mahaan. Tottakai ihminen kuolee heti kuin mahaan on heittänyt tikarin.

Siitä pääsemme tilanteeseen missä Cole kaappaa Jeevesin ja koittaa pakottaa pahista antautumaan. Pahis ei antaudu vain ampuu Jeevesin eli sen ainoan mahdollisen näyttelijän tässä koko hevonpaskassa. Silloin Cole heittää pahikseen heittotähden ja kuolee hän HIRVITTÄVÄN YLINÄYTTELYN SAATTELEMANA tämä oli niin kamalaa että yrjö lensi kyllä vaakasuorassa ruutua kohti.

Paikalle hoipertelee meidän mustapää ja lopputaistelu alkakoon, se on tylsä paska ja skippaan teidän mielenterveyttä varjellen pisteeseen missä mustapää kuolee ja sanoo Colelle että hän on todellinen ninja ja muuta tylsää shaibaa.

Tästä päästään elokuvan loppuun missä näemme Comedy Gold -clubin esiintymisen numero kaksi. Kuin hän on lentoasemalla tulee matkalaukkujen kerääjä paikalle joka on Kapteeni Koukku, huomattuaan että asiakas olikin Cole lähtee Koukku pelokkaana pois. Odottakaas niin haen varastosta naurukoneen ja tankkaan sen bensalla, noin. Laitan sen päälle tästä *naps* HA HA HA HA HA HA HA HA *naps*. Nyt on päivän komiikan-nälkä tyydytetty.

Mutta mikään ei voinut valmistamaan minua seuraavaan kauhukohtaukseen mikä syöpyy mieleen lopputekstejen ajaksi. Meidän päähenkilö iskee silmää yleisölle rikkoen mahtavasti neljättä vallia ja samalla sysäten minut itsetuhon spiraaliin.

Mitä olen tehnyt että ansaitsin tämän kamalan kohtalon!? Taidan tästä mennä kaivamaan silmät päästä, kyllä helpotti…

Arvosana vai? No tämä elokuvahan oli täyttä kultaa ja jos tykkäätte paskasta toiminnasta/laadukkaaista ninjaelokuvista kannattaa teidän vilkaista kyseinen filminpätkä. Kahdeksan ja puoli turhaketta lävähtää tälle elokuvalle niin että kolisee! Suosittelen.

Arvosana:

T – T – T – T – T – T – T – T 8½ / 10

Tässä tuliaisia Ninjatubesta!

Elokuvan traileri.

Pahiksen kuolinhetki.

Elokuvan intro.

Ninja IMDB

Turhake uutisia…

Hyvin turhaa iltaa kaikki nautiskelijat tuon teille iloisia uutisia! Oletteko koskaan unelmoineet olevanne pillerinpyörittäjiä? Noh tässä on tilaisuus! Lukekaa ystäväni hienoa blogia nimeltä Dung Heap jossa arvostellaan laadukkaita elokuvia Lontooksi.

Älkää ujostelko vain käykää nautiskelemassa. Turhamies suosittelee!

Dung Bug pakkaamassa uutta elokuvaa par'aikaa

Leffa-arvostelu: Drive-In Massacre

Heinz Massacre

Arvasitte oikein, turhaakin turhempaa iltaa teille hyvät naiset ja herrat! Teidän tuttu ja turvallinen turha mies tarjoaa teille elokuvan nam nam! Tämä kauhuelokuvaksi kutsuttu pökäle on nimeltä Drive-In Massacre ja selitän teille miksi tätä ekotuotetta kannattaa varoa.

Tarjoilija! Yksi synopsis kiitos! Elokuva kertoo jäätävän tarinan ulkoilmateatterissa tapahtuvassa murhassa. Urheat poliisit lähtevät tutkimaan tapausta.

Drive-In Massacre (1977)

En tiedä alkoiko elokuva tässä äsken kuin en näe mitään tämän mahtavan kuvalaadun takia! Kuin joku olisi sotkenut ruudun mustalla ja keltaisella maalilla, way to go fellas!

Vähemmän yllättäen elokuva alkaa ulkoilmateatterin jonossa jonne pyrkii paljon nuoria pariskuntia kuhertelemaan ja katsomaan elokuvaa. Jäämme seuraamaan yhtä nuorta pariskuntaa joka joutuu meidän mysteerimurhaajan kohteeksi.

Herrahenkilö kurkottaa kätensä saadakseen itselleen ulkoilmateatterin kaiuttimen autoon iskee meidän hirmumies ja katkaisee miehen kumikäden ja tappaa heidät molemmat. Ei kukaan nähnyt mitään tietenkään joten meidän urposamuraininja pääsi pakoon.

minä olla pelottava elokuva pööööö

Kuin meidän poliisiparivaljakko päästetään vapaaksi tutkimaan on tunnelma/laatu kuin viisivuotiaan tulevan poliisitähden käsikirjoitus. Menemme tapaamaan kuraiseen elokuvateatterin snägäriin elämään kyllästynyttä pomoa joka on murhaepäilty ja väkisin rakennettu kusipää, hän pian todetaan syyttömäksi. Kuitenkaan johtolangat ei lopu tähän kuin meidän snägärissä työskentelee hämärä ilmeisesti jälkeenjäänyt Forrest Gumpin pikkuveli joka on vain hyvin outo ja surkea näyttelijä(armahda minua luoja sanoin näyttelijä).

Mr.Gumpista ei saada mitään irti olemme tässä katsonut hämärän kamalaa dialogia, kun katsoisi PuuCn sisään et kovin hyvin näe mitä siellä on mutta tiedät kyllä itse mitä kyseinen fasiliteetti sisältää.

En tiedä miksi mutta meidän poliisikaksikko hamuilee karnivaaliauleen sisällä ilman minkäänlaista järjenhäivää ei he sieltä mitään kuitenkaan löytänyt.

En tiedä miten edetä tässä nyt sillä mihinkään liittymättömät kuvasarjat ja tapahtumat hiukan haittaa sen punaisen langan löytämistä. Sen verran voin vielä sanoa että voisiko joku niistää henkilön kuka “sävelsi” tähän musiikit ne ovat nimittäin ihan perseestä ja samalla on kyllä kuvanlaatukin!

Paskaelokuva uutisista hyvää iltaa! Otsikoissa on murha mikä tapahtuu ulkoilmaelokuvateatterissa, ELI meidän urponinja tulee katkaisemaan yhden henkilön pään kuin elokuva pyörii. Samalla luodaan jännitystä kuin meidän Forres Gump jr hiippailee seudulla ja hänestä koitetaan luoda vihulaista.

Odotas katson ikkunasta ulos kuinka pitkälle juoni ampaisi, joo kyllä se tuonne järveen asti lensi.

Joo samalla kuin meidän poliisiryhmä koittaa saada pahista kiinni meidän elokuvateatterin manageri tulee heiluttamaan otsassa olevaa miehistä uloketta ja uhkaa sulkea koko teatterin ja ei päästä poliiseja sisään. Kuin tästäkin “draamakohtauksesta” olemme päässeet eteenpäin voimme siirtyä seuraavaan osioon.

Meidän mahtava poliisiherra.

Osio numero… en tiedä mutta he saavat vihiä ukosta joka on jonkin suhteen seksiaddikti ja jahtaa tyttöä hylättyyn varastotaloon. Tässä kohtauksessa meidän takaa-ajaja hokee kokoajan “pikku tyttö” ainakin noin sata kertaa, palkkani olisi noussut komiasti jos olisin saanut euron joka kerrasta. Kuin meidän poliisiporukka saa hänet melkein kiinni niin kaikkien yllätykseksi he löytävät meidän jahtaajan kuolleena ja elokuva loppuu yllättäen…

…nimittäin kuulutukseen ja tekstiin tyylin “kukaan ei tiedä murhaajasta mitään hän on vapaalla jalalla ja olkaa varuillanne sillä hän voi iskeä mihin tahansa elokuvateatteriin seuraavaksi!”.

Jaa okei joo niin tietysti! Kerron pienen mukavan henkilökohtaisen kokemuksen tämän elokuvan tiimoilta, kuin aloimme katsomaan sitä hyvän ystäväni kanssa minulta lensi laatta kuin päätimme katsoa tämän elokuvan ja pätkän loputtua halasin posliini-istuinta myös. Mitä tästä opimme? Varokaa enemmän oksennustautia mikä leviää tämän elokuva tiimoilta kuin sitä “pelottavaa murhaajaa”.

Hyytävän verinen näkymä rikospaikalta!

Arvosana sehän  pitää antaa näille “elokville”. Kolme turhaketta.

Arvosana:

T – T – T                                            3 / 10

Drive-In karkkeja

Elokuvan traileri.

Koko elokuva on siellä myös katsokaa Drive-In Massacre (Part x).

IMDB Massacre

Leffa-arvostelu: Star Odyssey

Pain Odyssey

Hyvinkin turhaa iltaa silmäkulinäärit! Nyt DVD asemani syövereistä löytyy Star Odyssey niminen SciFi läjä putkahtaa vastaanottimeeni Italian mantereelta. Kiitos oi kiitos!

Star Odyssey (1979)

Synopsis 4 u! Avaruusörmyt ovat tulossa valtaamaan maata ja ryhmä heppuja lähtee estämään tätä liittoutumalla tiedemiehen kera.

Elokuva alkaa jonkin sortin huutokauppatilaisuudella jossa kaikki avaruuden muukalaiset ovat ostamassa planeettoja. Nyt on listalla Sol 3, oh noes!

Kuin meidän kämäinen maskimies, eikuin siis hirvittävä vihulaispomo on ”ostanut”maan tappelemalla toisen puku-urpon kanssa pääsemme katsomaan maan tuhoa. Maatuhoutuu siis arkistokuvan saattelemana ja kuvasarjasta jossa ilmeisesti natiiveja Afrikkalaisia kootaan riviin, oi niin kamalaa!

Huutokaupasta päästään avaruusaluksen komentokeskukseen joka on nyppästy suoraan Alepan alekorista. Halvalla hyvää! Jotain tapahtuu, valot vilkkuu ja ihmiset höpisevät jotain operaatiosta. Tämä osuus on täytetty kamalalla teknisellä sanastolla josta kukaan ei tajua mitään, mutta kuulostaa hienolta. Älköön tehkö syntiä ja ajatelko sitä faktaa että kukä ymmärtää noista vilkkuvista valoista mitään…

Komentokeskuksessa...

Tästä mahtavasta kohtaussarjasta pääsemme kurkkaamaan herra ”tiedemiehen” sielunelämään. Tiedemiehemme on pukeutunut kuin Elton John humalassa ja on kalju seniili. Hänellä on hyvin ScFi lukko seinällä, hän käyttää mahtavaa silmälaserlukonavaaja2000 vipstaakkelia! Jee! Mitään tästä kuvasarjasta ei kyllä saada irti. Turha ja naurettava SciFistely on todella jees, sitä voisi verrata vaikka nuudelisoppaan uima-altaassa(?).

Palaamme takaisin ilmeisesti jonnekkin urheilukeskukseen missä meille esitellään nyrkkeily ottelu, robottinyrkkeily ottelu, kuulitte oikein. Tämä tarkoittaa että super atleetti ja rehevä kaveri puvussa tai siis ilmeisesti meidän ”robotti” nyrkkeilee. Tämä ottelu on todella ”hauska” sinä on käytetty kaikki mahdollinen jo ala-asteella vanhentunut kömmellyshuumori jonka päätteeksi meidän ”sankari” voitta puku-ukon. Minulla on nyt todella hauskaa ja taidan kipaista itselleni Iso Syötteen kunnalliskertomuksen ja luen sen väärinpäin fontilla 6.

Pääsemme pienelle tutkimusmatkalle maan päälle jossa meidän sankariukko ja akka hamuilee etsiessä kahta mailman kamalimmista elokuvahahmoista. Kahta robottia jotka olivat jonkilainen koe ihmisten käyttäytymisestä, nyt ne ovat tekemässä itsemurhaa kaatopaikalla ja sankarit rientää apuun. ÄLKÄÄ PELASTAKO NIITÄ! EI EI EI!!!

Okei pelastitte sitten, robootit ovat ne kaksi hassua sidekickiä mitkä haluaisit jo kiduttaa hitaasti kuoliaaksi ensimmäisen minuutin aikana. He vievät robotit alukseen ja ottavat he mukaan ryhmään millä he pelastava ihmiskuntaa pahisten kynsistä.

Tarjoilija, tilaisin yhden mihinkään kuulumattoman kuvasarjan! Tässä teille yksi sellainen hyvä herra! Kiitos ja se kuvasarja on vankien pelastus, pari mitälienee kaveria hyökkää vankilaan ja pelastaa kaikki vangit painamalla pelastakaa vangit nappia.

Kuin meidän pääpahis haluaa kaikki ihmiset elävänä niin hän lähettää massoittain hopeisiin pukeutuneita miehiä eikuin ANDROIDEJA, kesti hieman tajuta tämäkin pieni yksityiskohta, olihan ne niin hyvin ihmismäisiä näin laadukkaassa multimiljoonabudjetin omaavassa elokuvassa.

i r android och i hail from space

Meidän sankariryhmä on paikalla kuin androidin hyökkäävät meidän tiedemiehen mestoille, kylvävät he miinoja ja ampuvat hienoilla leupyssyillä, tietenkin ne kaksi hanurista revittyä metallikasaa on mukana. Ampukaa ne kaksi emottavaa robottia kiitos.

En voi vastustaa sitä enään, pakko päästää tämä ulos! MUSIIKKI ON IHAN KAMALAA SCHAISSEA! Huhhhuh kyllä helpotti.

Sillävälin meidän maskimies eli pääpahisalien käyttää suuria mindfuck voimiaansa kiusataakseen yleisöä, hetki siis professoria! Kaapataan professori ja meidän sankariporukka lähtee heidän perään.

Piiritettyä heidän avaruusaluksen he pääsevät sisään ja kämäsen tappelukohtauksen päätyttyä voittavat kaikki alienit aluksella ja pelastaa kaikki hyvikset, kaikilla on nyt kivaa ja hauskaa + kukkia pursuaa hanuristani kui itsekkin olen niin soikeana onnesta.

Mutta oooh, supermaskialien pääsi pakoon ja kaikkia jännittää nyt. Lasken kolmeen ja sitten teitä saa jännittää…

Kuin elokuva on loppumassa meinasi sisuskaluni ja lounas lentää ruudulle kuin meidän robottisidekickit filosofoi sillä he teki itsemurhan sen faktan takia koska he ei voi naida ja lisääntyä ovathan he robotteja. Anteeksi mitä? Mitä juuri sanoitte? Uudestaan ja hitaasti? Jaha, nyt tämä levy lentää ikkunasta ulos!

Minäkin tekisin itsemurhan jos näyttelisin tässä elokuvassa!

Luulin että tämä elokuva ei voi huonontua enään yhtään, mutta kuolonisku väijyi lopussa. Hyvästi oli kiva tuntea teidät.

Se mikä sai minut kirjoittamaan tämän arvostelun, syytä en tiedä, mutta sen tiedän että ainoa asia mikä minun mielenterveyden piti kunnossa arvostellessa oli Vähä-energiainen kola ja hyvä musiikki. Kiitos artisteille musiikista ja Lidlille kolasta.

Ainiin Turhakkeet. Annan tälle avaruusläjälle kaksi ja puoli turhaketta, tässä oli oam viehätyksensä mutta sekava pasga sai pollan sekaisin. Yök.

Arvosana:

T – T ½ 2½ / 10

Kyllä! Kaikki ketkä odotti jo Youtube osuutta  ette pety!

Elokuvan nyrkkeilykohtaus.

Joku on koonnut elokuvasta laatuhetkiä.

IMDB Odyssey

Leffa-arvostelu: Santaclaus Conquers the Martians

Aiku kiva yllätys!

Ja hyvää iltaa turhakkeen kaikki pikkumussukat! Nyt tarjoillaan pienen tauon jälkeen laadukas elokuva koko perheelle… tai perseelle.

Santa Claus Conquers the Martians (1964)

Dudi, luin elokuvan nimen ja luulin että kyseessä olisi luvassa kauhua esimerkiksi jotain kamalaa kieli poskella 60 luvun tuubascifiä. Osa tästä äskeisestä mietelmästä oli oikein, kauhua tarjoiltiin enemmän kuin jaksoi ahmia…

Kyseinen elokuva on nimittäin PERHE-ELOKUVA joka on yksi huonoimmista ja pitkäveteisimmmistä röörintäytteistä mihin olen törmännyt. You have been warned!

Ohhoh joulupukilta meinasi unohtua synopsis! Marsilaisperhe näkee televisiolähetyksen maasta jossa näytetään joulupukin pajaa ja sen toimintaa. Tästä kiinnostuneena Marsilaiset tekevät pienen visiitin maahan.

Joudun nyt kovasti kyllä katumaan sitä että miksi arvostelin tämän koko elokuvan. Tietysti syy on se että te hyvät turhakkeet pääsette nauttimaan tästä minun kanssa, olenhan luonteeltani hyvä ja jalo ihminen!

Meinasi elokuvan katsominen loppua muuten jo alkueksteihin, sain sydärin ja tovoin että selviän niistä hengissä.

Kulkuset kulkuset....

Elokuvan alkumetrit upoottavat katsojan laadukkaaseen Marsilaiskotiin ja saamme nauttia Marskujen perhe-elämästä. Urpo kakarat katsovat töllöä ja äippä + iskä pyörii turhana ihmetellen miksi lapset eivät nuku. Marsissa(ja tässä elokuvassa) ei tunneta termiä hauskuus, se on näemmä jotain uutta ja tavoiteltavaa naapurimurikalta.

Tästä alkaa Mars Possen™ kokoaminen jonka tarkoitus on lähteä maahan kaappaamaan joulupukki. Mars Posse™ lähtee seikkailemaan styroksilandiaan eikuin siis Marsin pinnalle tapaamaan suurta ja viisasta miestä!

Tietysti hän on pitkällä pujoparralla varustettu seniili josta uutetaan laadukasta huumoria har har har. Kuin Mars Posse™ saa luvan(?) noukkasta joulupukin tänne tutkittavaksi lähtevät he avaruusaluksella maahanpäin.

Avaruusalus on hyvinkin perus scifihärpäkemasiina jossa vilkkuvia valoja ja iso ohjauskeksus. Tässä he sitten hienosti ”sujahti” maahan huomaamatta. Saavuttuaan maahan meidän Mars Posse™ tapaa kaksi lasta(EI EI EI EI EI EI) ja kaappaavat ne mukaan kuin lapset tietävät missä jouluspuge asuu.

Tästä päästään jännästi matkustamaan pohjoisnavalle jossa seikkaillaan jännästi. Lapset ovat ihan tavallisissa syyskuteissa ja eihän ne tietenkään jäädy pohjoisnavalla jossa lämpötila on yleensä semmoiset +30c. Noh eihän takerrut pikkuasioihin kuin lapset pakenevat miestä puvussa eikuin se olikin jääkarhu! Tältä paettuaan Mars Posse™ ja lapset löysivät pukin pajan.

Mars Posse™ tunkeutuu sisään ja pukki ottaa heidät ilolla vastaan, kunnes tilanne kärjistyy kaappaukseksi jossa hieno ”jäädyttäjä” pistoolilla Mars Posse™ lamauttaa tontut, hienosti seisty paikalla saatte keksin tämän kohtauksen jälkeen.

Täytyy myöntää, että olen kyllä hieman täynnä tätä elokuvaa… auttakaa pliis!

Kuin Mars Posse™ ja pikkulapset viedään takaisin Marsiin nähdään jotain kamalaa, nimittäin toinen Mars Possen™ jäsenistä ei halua lapsia tai pukkia mukaan ja hänestä tulee *rumpufilli* petturi!

Pukki ja kaksi lasta ovat lukittuna jonkinlaisessa, ilmeisesti Marsin humalaisen selviämis-selliin verrattavassa paikassa. Kuin pukkia tullaan hakemaan kierrokselle niin meidän petturi päättää tappaa joulupukin(err?). Hän pakottaa heidät ilmalukkohuoneeseen jossa uhkaa avata ovet. Näin meinaa käydäkkin, mutta pukki repäisee kolmannesta silmästä pienennysjutun jolla he sujahtaa pois ilmalukkohuoneesta.

Siitäs sait senkin Marsilaiskakka!

 

Tämä elokuva on saanut Turhake sertifikaatin!

Nyt sitten joku Mars Possen™ jäsenistä koittaa tehdä itsestään joulupukkia, koittaa hän lihottaa itseään syömällä paljon ruokaa siinä onnistumatta kuin se vie paljon aikaa. WTF?Mars Possen™ rivit rakoilevat ja petturi lähtee marsissa sijaitsevaan luolaan puimaan juttuja. Tästä päästäänkin joulupukin pajaan jonka hän pystytti marsiin! Jee! Paja koostuu liukuhihnasta ja kuin painaa nappia niin seinästä paskotaan lelu, selvä.

Nukahtamisen ja kitumisen rajamailla pyöriessä tämä ”elokuva” muuttui sarjaksi kuvia. Luulin että tässä elokuvassa ei ole enään mitään mikä voi tehdä siitä vielä huonomman, voi kuinka olin väärässä.

Kuin ”pahis” tapaa joulupukin niin tilanne käristyy eeppiseksi taisteluksi, taistelu on aivan kamalaa diibadaabaa! Pahis tulee huoneeseen jossa lapset heittelevät leluja häntä kohti ja kaveri vain seisoo paikallaan tekemättä mitään ”nöyrtyneenä” ja ”alistettuna” .

Kui loppumylly on ohi niin nähdää stillkuva fail, meidän urpopulla ottaa palloista kopin ja pari palloa taustalta mystisesti vain katoaa.

Kuin pahis on niistetty ja rauha laskeutuu Marsiin, lähtee joulupukki takaisin maahan kahden kamalan äpärän kanssa. Nyt Marsilaisilla on hyvä mieli kuin ovat löytäneet ”hauskanpidon” ja ”onnellisuuden”.

Kuin elokuva loppui niin huomasin että osa sielustani on haihtunut manalaan ja olen jäänyt ikuiseen painajaiseen kiinni, nimittäin lopputeksteihin missä soi se kamala ”teema”.

Olen sanaton… sen verran sanon kyllä että arvosanaksi ropisee yksi ja vain YKSI Turhake.

Arvosana:

T                          1 / 10

Näin meillä juhlitaan joulua täällä punasella planeetalla!

Joulun kunniaksi Youtube lahjoja!

Elokuvan teema ja traileri

Pysykää kanavalla sillä lisää namia tulossa, mutta nyt Turhake kiittää ja kumartaa!

Jouluisa IMDB!

Turhake uutiset!

Iltaa!

Ajattelin tässä ilmoittaa että en ole unohtanut teitä Turhake kulinäärejä, pidän vain pientä taukoa ja arvostelua pukkaa taas kohta!

Arvostelua odotellessa tutustukaa yhtyeeseen nimeltä Augury, ostin Fragmentary Evidence levyn joka pyyhkäsi jalat alta laadullaan! Taidanpa arvostella sen tässä kohtapuoliin…

Auguryn Myspace

Kappale: Sovereigns Unknown